Puheenjohtajan palsta

15.04.2020 /

Vilkas vuosi 2019 pähkinänkuoressa

Vilkas vuosi 2019 pähkinänkuoressa

 Vaikka tälläkin hetkellä on niin sanotusti ”tilanne päällä”, kurkistetaan vielä vähän menneeseen eli vaiherikkaaseen vuoteen 2019. Puheenjohtaja vaihtui vuodenvaihteessa. Osastoa erinomaisesti johtanut Antti Salonen haki aluetoimistosta eläköityneen Tarmo Silanderin paikkaa Teollisuusliiton Pirkanmaan aluetoimitsijaksi. Sillä osaamisella ja kokemuksella minkä Antti omaa, ei ollut mikään ihme, että Antti tuli valituksi aluetoimitsijaksi. Pesti hänellä alkoi elokuun alussa 2019.

Vielä kerran lienee syytä kiittää ja antaa tunnustusta Antille hienosti hoidetusta noin 8 vuoden pituisesta puheenjohtajakaudesta. Kausi osui haasteelliseen aikaan, aikaan, jolloin rakenteellinen teollisuustyöpaikkojen väheneminen sekä mm. yleisen työttömyyskassan vetovoima ovat johtaneet jäsenmäärän alenemiseen. Tämän johdosta osaston hallitus joutui tekemään raskaita päätöksiä osaston talouden pitämisessä siinä kunnossa, että se pystyisi jatkossakin parhaalla mahdollisella tavalla hoitamaan ammattiosastolle kuuluvat edunvalvontatehtävät.

 Järjestäytymisasteen alenema ei toki ole yksin Teollisuusliiton murhe, se koskee koko SAK:laista järjestökenttää.  Myös kolmen liiton yhdistyminen yhdeksi suureksi Teollisuusliitoksi sekä kolme liittokokousta pitivät puheenjohtajan liikkeessä. ”Seiska”-taustaisia toimitsijoita on alue-/piiritoimistossa työskennellyt yhtäjaksoisesti ainakin 50 vuotta. Antti jatkaa tätä hienoa ketjua ja osasto toivottaa menestystä uusissa haasteissa.

 Alkuvuodesta Sipilän porvarihallituksen taival läheni kohti minun ja miljoonan muun hartaasti odottamaa loppuaan. Hallitus, jonka kovan oikeistolaiselle politiikalle oli tyypillistä vihamielinen suhtautuminen ay-liikkeeseen. Tästä vaikutuksiltaan kauaskantoisimpana esimerkkinä ”pakkolait”, joilla hallitus kiristi ison osan ammattiliitoista hyväksymään ns. kiky-sopimuksen, sekä sosiaalietuuksien, koulutuksesta, ym. leikkaaminen. Lisäksi Sipilän hallituksen keskeisiä toimia olivat eläkkeiden indeksijäädytykset ja työttömien säälimätön kurittaminen. Näillä pitkälti pieni- ja keskituloisiin kohdistuneilla toimilla rahoitettiin lähinnä suurituloisia hyödyttäneet veronkevennykset.

 Lopullisesti tämän, lähinnä elinkeinoelämän edunvalvojana, toimineen hallituksen kaatoi vain vähän ennen vaaleja pitkään valmistellun ”suuren puhalluksen” eli Sote-uudistuksen valinnanvapauksineen kaatuminen. Läpi mennessään tämä markkinavetoinen malli olisi aikaa myöten ollut tuhoisa koko julkiselle terveydenhuoltojärjestelmälle.

 Eduskuntavaaleihin lähdettiin suurin odotuksin. Vielä loppuvuodesta 2018 ja alkuvuodesta 2019 mielipidekyselyt näyttivät demareiden suurvoiton olevan tulossa, tilanne näytti hyvältä myös vasemmistoliiton sekä vihreiden gallupkannatuksien valossa. Vaalien lähestyessä tilanne tiukkeni eikä pääministerin eroilmoitus muuttanut tilannetta paljoakaan. Keskustalle oli toki odotettavissa rökäletappio. Kuitenkin toivo eli. Oli siis mahdollista saada hallituspohja, joka eduskunnan tuella voisi ajaa politiikkaa, joka olisi täysin toisenlaista kuin Sipilän hallituksen linja. Näin ainakin pieni- ja keskituloisten kansalaisten elämään vaikuttavilta osin.

 Tiukaksi vaalitulos meni. Demarit äänestettiin suurimmaksi, eli pääministeripuolueeksi äärimmäisen pienellä erolla ennen lystikkäästi itseään välillä työväenpuolueeksikin kutsuvasta perussuomalaisista. Antti Rinne demareiden puheenjohtajana valittiin hallitustunnustelijaksi ja hänellä olikin ongelmallinen tehtävä siinä, että onko hallituskumppani kokoomus, ynnä joku esim. vihreät. Toisena vaihtoehtona olisi viiden puolueen hallitus, johon mukaan tulisi rökäletappion kärsinyt Juha Sipilän johtama Suomen Keskusta! Jälkimmäiseen vaihtoehtoon päädyttiin ja demareiden hallituskumppaneiksi tulivat keskustan lisäksi Vihreä liitto, Vasemmistoliitto sekä Ruotsalainen kansanpuolue.

 Hallitusohjelma alkoi olla kasassa jo kesäkuun alussa ja sen sisältö oli edelliseen verrattuna käännös vasempaan. Kuitenkin niin että keskustan/Sipilän kädenjälki näkyi esimerkiksi verojärjestelmän oikeudenmukaistamisen sekä verotuksen porsaanreikien tukkimisen unohtamisella. Lisäksi hakkuumäärissä sekä turpeentuotannon puolittamisen lykkäämisessä näkyi keskustaisännän kädenjälki.

 Hallitus alkoi toteuttaa vaalilupauksiaan ja pisti vireille sosiaaliturvaan, eläkkeisiin sekä koulutukseen lisärahoituksen. Myös Sipilän hallituksen luoma työttömän kiusaamisjärjestelmä aktiivimalli luvattiin ajaa alas 1.1 2020. Suunta oli siis kääntynyt pieni- ja keskituloisen kannalta parempaan suuntaan, mutta hallitusta ja varsinkin pääministeriä odottivat vaikeudet. Syyskuussa Katri Kulmuni, joka oli kertomansa mukaan löytänyt alkiolaisuuden ja veisi puolueensa piirun verran vasempaan, valittiin Suomen keskustan puheenjohtajaksi Juha Sipilän jäädessä taustavaikuttajaksi.

 Pian hallitus kuitenkin ajautui kriisiin. Keskustan Antti Rinnettä kohtaan tuntema luottamuspula oli varmasti yksi syy, mutta oli pääministerin erohankkeessa muitakin tekijöitä. Postin työriitaa käytiin kahdella rintamalla. Toisaalla oli Paun ja Paltan riita pääsopimuksesta, joka oli valtakunnansovittelijan soviteltavana sekä toisaalla tytäryhtiö Postipalvelut Oy:n 700 pakettilajittelijaa, jotka olivat lakossa sopimusshoppailun vuoksi. Pääministeri Rinne pyysi selvityshenkilöt selvittämään näiden 700 työntekijän jupakkaa. Tämä oli kokoomukselle ja EK:lle liikaa. Rinteen lähtölaskenta alkoi ja 2.12.2019 hän jätti eropyyntönsä.

 Keskeisissä rooleissa Rinteen kaatamisessa olivat kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ja Katri Kulmunin erityisavustaja Kari Jääskeläinen, molemmat Jyri Häkämiehen entisiä alaisia EK:sta. Olen myös varma, että läheiset suhteet työantajajärjestöihin omaava Juha Sipilä oli omalta osaltaan vauhdittamassa Rinteen eroa. Helmikuussa elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi käynnistävänsä ”kotimaisen omistajuuden ohjelman” jota johtamaan ryhtyi kansanedustaja Juha Sipilä! Ensimmäisenä oikeasta puheenjohtajavalinnasta riensi kiittämään EK:n johtaja Jyri Häkämies.  

Rauno Lehtinen                                                                                                          

Palaa takaisin